perjantai 28. helmikuuta 2014

Rubiininen Multnomah

Sain syksyn Snystä palkinnoksi lahjakortin Titityyhyn, ajattelin että nytpä kerrankin ostan jotain ihanaa, ja vähän arvokkaampaa lankaa itselleni. Kävin aina välillä vilkuilemassa, että mitäpä mieli tekisi, ja se uutuuslanka Colinetten Jitterbug oli "pakko saada". Sitten hirmu mietintä, että mitä siitä tekisin, huivi tietenkin mielessä eikä mihinkään sukkiin tuommoista ihanaa lankaa piiloteta. Tein muuten semmoisen testin, että kestänkö tuota kutiamatta, joten laitoin vyyhdin kaulaan ja jatkoin puuhasteluja kotosalla. Mies tuli töistä jossain vaiheessa kotiin, ja sanoi että: Sulla roikkuu lankaa kaulassa?!? Mä vaan että joo...mahtoi se taas aatella että on toi akka kyllä ihan seonnut noitten lankojensa kanssa. Piti kyllä sitten selittää että tämä on kutiavuustesti :D No juu, siihen malliin...mietin että lähinnä semmoinen yksinkertainen missä tulee tuo langan kauneus esiin, eikä niinkään erikoinen malli. Muistin sitten sen Multnomahin mitä olin joskus miettinyt tehtäväksi. Nyt oli tarpeeksi kaunis lanka, ja sillä ohjeella aloitin tekemään. Ja kyllä sen neuloessakin huomaa, että laatulanka on tosiaan ihan eri maailmasta kuin millä yleensä kutoo. Tuo malli itsessään on kyllä maailman tylsin kutoa, kun siinä ei mitään jujua ole. Reunassa sentään vähän vaihtelevuutta. Mutta semmoisenhan justiin itse halusin, että sitä saa mitä tilaa :D Jos olisi ollut rumempi lanka, niin tekemättä olisi kyllä jäänyt. Mutta vihdoin se on valmis, kuvattukin ja on se kyllä kaunis! Tuo väri! Herkullisen ihana!! Vyyhdissä on siis 150 grammaa lankaa, jäljelle jäi 15 grammaa, tehty nelosen pyöröillä. Minun käsialalla siis "hyvin" riitti yksi vyyhti :)




keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Salaiset sukat

Minä kun tykkään tämmöisistä kivoista leikeistä, niin lähdinpä mukaan tähänkin. Nyt kun sain valmiiksi kaikki keskeneräiset, huomasin tuon kyllä jo aiemmin mutta päätin että uusia ei saa aloittaa ennen kuin vanhoilla on kaverit. Salaisten sukkien ohjeet löytyy täältä.

Minulla kun ei nalle-vahvuisia lankoja montaa ollut, aloitin tekemään 7-veikasta ja ajattelin ettei haittaa vaikka varresta tulisi löysä, jalkaterän ajattelin tehdä normaalin kokoisen. Ja tuo kirjoneule kun aina kuitenkin sen verran on kireämpää että josko ei hirmu leveää tulisi. Värejä vaihdoin muutaman, vihreästä tuli sininen, joka on Aitoa Suomalaista Sukkalankaa eikä veikkaa. Sillä tein aloituspitsin, joka kääntyy joustimen päälle. Tuo on niin kaunis väri, ja edelleenkään vihreää ei ole. Valkoisella joustinta 13 krs, kolmosen puikoilla.

varren pitsi
Toisessa osassa en tehnyt keltaista osaa, vaan jatkoin valkoisella ja tein sillä pitsineuleosan. Myös ohjeen 3 viimeistä kerrosta korvasin 2 sinisellä kerroksella. Jolla jatkoin sitten pitsineuletta joten korvasin sillä turkoosin osion osassa kolme. Sitten mentiinkin melko lailla ohjeen mukaan osa kolme loppuun. Osassa 4 korvasin vihreän ja mustan valkoisella ja turkoosilla. Josta paljastui tuo hauska pääkallokuvio. Lopun osan jätin tekemättä, alkoi varrella olemaan jo tarpeeksi mittaa, 24 senttiä tässä vaiheessa. Osassa 5 odotetusti sitten aloitettiin kantapää, sitä ennen olevan kirjoneuleen jätin myös pois, tein kaksi kerrosta sinisellä ennen kuin aloitin varsinaisen kantapään. Sitoo tuota koko sukkaa väreiltään yhteen. Kantapäästä tuli hauska, en ole tuollaista ennen tehnytkään. Eli raidallinen ja nostetuilla silmukoilla saatiin aikaiseksi kuvio. Minkä varmaan pitäisi olla sydän, mun käsialalla aavistuksen venynyt malli, mutta hauska silti :) Tässä vaiheessa olen kauhean tyytyväinen omiin värivalintoihin ja kuvioihin, paitsi tuohon keskellä sukkaa olevaan vaaleanlilaan. Ainahan mulla joku kohta pitää olla mikä ärsyttää itseään jälkikäteen. "Miksi mä ton tohon menin laittamaan!" Mutta en aio purkaa, on siitä niin paljon tehty jo eteenpäin, eikä sitä nyt paljoa ole...

kantapään sydän
 Kantapään jälkeen oltiin jo osassa 6, jossa vaihdoin lankojen värit, kertaalleen kyllä kudoin tuon kohdan mustalla ja turkoosilla, mutta ei sopinut muuhun sukkaan sitten ollenkaan. Purkuun, ja uudet värit pinkki sekä vaaleanharmaa. Sitten taas alkoi sävellys, jotta sukan värit sopivat yhteen. Tein muutaman raidan, sinisellä ja sitten tuota aiemmin ollutta kuviota yhden mallikerran roosalla ja luonnonvalkoisella, ja taas pari raitakerrosta, toinen mallikerta samaa kuviota värit toisinpäin. Miellytti taas silmää enempi. Kärjen tein samalla ajatuksella kuin kantapään, raidallisena ja samoilla väreillä. Käytin tässä samaa nelitahokavennusta mitä aiemminkin raidallisessa kärjessä. Langanmenekki oli muuten huimat 206 grammaa!



Aika kivat tuli, vai mitä?


Kiitos leikistä ja vaivannäöstä Not Another Blogin pitäjälle Minnalle!!

torstai 6. helmikuuta 2014

Jättiläishuivi

Liityin Facebookissa ryhmään nimellä Salaisia huiveja, jossa saatiin aina noin viikon välein huivia varten uusi kaavio. Itse olin sen verran jälkijunassa, että taisi olla kaavio kaksi menossa kun leikkiin mukaan hyppäsin. Huivin aloitin 24.1. ja tänään sen sain pingotettua, eilen illalla viimeiset rivit kudoin ja päättelin. Eli taisi olla kyllä nopeiten kudottu huivi, huolimatta sen todella suuresta koosta, tein tietenkin taas vironvillasta, sitä kun kaapista löytyy ja siitä tulee ihania huiveja. Pinkki-vaaleanpunainen-valkoinen väri tällä kertaa. Kokoa huiville tosiaan tuli, 230 x 105 cm, lankaa kului 219 grammaa, eli hirveästi ei tätä väriä jäänyt jäljelle. Onneksi riitti hyvin kumminkin. Vitosen pyöröt taasen käytössä. Joku kanssaleikkijä oli nimennyt huivin salarakkaaksi, joten värihän oli just sopivan hempeä siihen :)

Kaavio 1
Kaavio 2
Kaavio 3
reunapitsi
 Ja tämmöinen järkäle siitä sitten tuli, ihan mahtava kietoutumishuivi!


Sain Sny-leikistä arvonnasta voiton, lahjakortin Titityy:hyn. Joten olihan se pakko käyttää pois, tämmöisiä  ihanuuksia tilasin. Toivottavasti tulisivat jo huomenna, että ehtivät viikonlopuksi. Saisi uuden huivin puikoille!